TAIVAANRANNANMAALARI

Viimeistään blogia aloitellessaan (voi tätä someaikaa!) sitä alkaa miettiä miten itsensä lokeroisi, ja kuinka suurimmat kiinnostuksenkohteensa määrittelisi. Pidätän kuitenkin oikeuden olla paneutumatta asiaan liikaa, sillä olen vasta päässyt vauhtiin kolmenkympin kriisissäni ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, tämä käydään vielä läpi aivan pohjamutia myöden...

Ekaluokan opettajani ennusti sanoi, että minusta tulee isona taivaanrannanmaalari. Vastoin odotuksia sain kuitekin kouluni käytyä, ja töitä lastensuojelualalla on riittänyt - mutta en vielä varmasti osaa sanoa mikä minusta tulee sitten Aikuisena. En ole mikään monilahjakkuus (päinvastoin), mutta mielenkiinnostun helposti monenlaisista eri projekteista. Haaveilen esimerkiksi kirjan kirjoittamisesta, mutta kun tämän yhdenkin tekstisivun tuottaminen on haastavaa (asiaa kyllä olisi, mutta aina aiheen vierestä) ja valokuvaajaksikin voisin ryhtyä mutta kun aivot lyövät poikkiviivaa kaikenmaailman valotusaikojen ja valkotasapainoilun teorian kohdalla melkolailla... Entä jos perustaisinkin oman yrityksen? Ai tällä selkärangalla - hyvä vitsi.

Nyt aion kaikessa "rauhassa" keskittyä olemaan äiti perheen neljälle lapselle. Siinä onkin toistaiseksi aivan riittävästi haastetta kun vanhimmalla on jo melkoisia teinivinkeitä, ja nuorimman kärsivällisyys on niin pitkä kuin 60 senttisellä ihmisellä nyt vaan voi olla. Siihen vielä mukaan kaikki uusperheen mukanaan tuomat hullutukset, hyväsydäminen aviomies, vinoseinäinen talo, kovapäinen koira, kirjava kissa, ja melkolailla maailman halailua niin setti alkaa olla sitä myöten kasassa. 

Tervetuloa!