PUOLISKATUOKIO

Lapsiperheen arjessa vanhemmilla on usein melkoisen monta palloa ilmassa, ja joskus kaiken sen jonglöörauksen keskellä tulee huono omatunto siitä ettei ole taaskaan ehtinyt viettää lapsen kanssa riittävästi kahdenkeskistä aikaa. Aivan liian usein kuulee sanovansa "Kohta", "Odota hetki" tai "Ehkä huomenna"... 

Viime kesänä otimme asuntovaunureissuilla tavaksi ottaa yhden lapsen kerrallaan mukaan tiskausreissuille toisen vanhemman kanssa, siinä hetkessä oli hyvä puhella päivänpolttavat ja päivittää kuulumiset. Jokin aika sitten päätin kokeilla samaa periaatetta myös kotona (tosin ilman tiskejä).
 

Vauvan nukahdettua jokaisen lapsen kanssa vietetään iltatouhujen jälkeen puoli tuntia aikaa juuri ennen nukkumaanmenoa, aivan kahdestaan. Puhelimet, telkkarit ja kotityöt ovat puoliskan aikana kiellettyjä, sillä silloin jutellaan, leivotaan, pelataan, piirrellään, askarrellaan, kuunnellaan musiikkia, tehdään hamahelmillä, luetaan satuja, retkeillään omassa pihassa, maalataan, muovaillaan, rakennetaan legoilla tai huovutetaan (ja joskus päntätään vastustelusta huolimatta vaikka enkunkokeeseen...) - ei siis mitään ihmeellisiä sirkushuveja, pelkkää rauhallista yhdessäoloa.

Lapset ovat tästä tuokiostaan aivan tohkeissaan, ja vartioivat mustasukkaisina ettei kukaan sisaruksista vaan tule häiritsemään; "Mee pois kun nyt on MUN puoliska!" 

Tällainen järjestely voi äkkiseltään kuulostaa suorittamiselta, mutta sen ansioista arki-illoissa on entistä ehompi ryhti ja rytmi (viikonloppuisin puoliskaa ei ole), eikä aina ole aivan niin huono omatunto. Silloin kun molemmat aikuiset ovat illan kotona, pidetään puoliskatuokiot vuorotellen jolloin toinen hoitaa loput kotihommat, muiden iltatouhut ja lenkittää koiran. Viimeisen puoliskan päätyttyä meillä on siis (ainakin periaatteessa, käytännössä ei ole vielä toteutunut :D ) suht siisti koti ja aikaa itsellemmekin. :) 

...Tämän idyllin vastapainoksi on sitten ne kamalat, kaoottiset illat kun isä on töissä, vauva ei halua nukahtaa, äiti on vähän enemmän kuin väsynyt ja kotona täysi kaaos - silloin voi onneksi aivan vapaasti laittaa elokuvan pyörimään, kerätä kekarat kainaloihin ja olla vaan - eikös se ajatus kuitenkin on tärkein. :)