ROINANRAIVAUSTA

Kaiken tämän länsimaisen yltäkylläisyyden keskellä tulen nykyisin paljon paremmalle mielelle tavaran poistamisesta, kuin uuden ostamisesta. Olen oppinut käyttämään harkintaa jopa kirppiksillä ja alennusmyynneissä, mistä ennenmuinoin saattoi tarttua mukaan kaikenlaista aivan kummallista krääsää kun ajattelin että "Tätä voi vielä joskus tarvita", tai "Kun kerran halvalla saa."

Synnyilahjaksi saamani roinanraivaamisgeeni soti aikoinaan melkolailla puolison hamstraamisvimman kanssa, ja vaikka ne varalenkkareiden varalenkkarit, tyhjät maalipöntöt, neljättoista remonttihousut, hiekkapaperiksi hankautuneet kylpypyyhkeet, säröilevät astiat ja kaikenmaailman pussinsulkijat onkin roudattu ulos talosta jo osoitteenmuutoksen yhteydessä, pitävät alati vaihtuvat vuodenajat, kasvavat lapset ja vieläkin hieman paikkaansa hakeva sisustus huolta siitä, että turhaksi käyvää rompetta ilmaantuu kaappeihin edelleen vähän väliä.

Onneksi toisen roska voi olla toisen aarre. 

Kuluneen viikonlopun aikana päätin päästä eroon taas ainakin sadasta esineestä.
Määrä moninkertaistui jo alkumetreillä, kun perkasin lisäksi pihavaraston ja pengoin myös autotallin kirppis-laatikot. Lapsetkin osallistuivat tavaranpoistotalkoisiin suosiolla, ja kantoivat yllättävän reilun kortensa kekoon. (Vauvakin, omalla tavallaan...)

Siinä lajitellessani löysin samalla kaikenlaista kauan kadoksissa ollutta, sain maalattua keittiön seinän remppaseiskan rippeillä taas puhtaanvalkoiseksi vauva kainalossani, ja ommeltua revenneestä vanhasta lakanasta ja retrokankaasta kuopukselle ihanat valmiiksi pehmoiset petivaatteet. (ne ovat tämän jatkoajan ansiosta taatusti ekologisemmat kuin ne luomupuuvillaiset pussilakanat joita netissä kuolasin!)

Osan tavaroista möin, mutta työnnettävä ruohonleikkuri vaihtui Reilun kaupan kahvipakettiin ja melkoinen määrä "Bermudan kolmioon" (=talon seinustalle) kuskatusta tavarasta katosi facebookin kirppispalstalaisten toimesta kun he kävivät niitä siitä luvan kanssa noutamassa. Huomenna teen vielä muutamat kaupat, vien melkoisen tavarakuorman Punaisen Ristin keräykseen, ja roskaksi tuomitut rojut kierrätyspisteisiin.

Sitten onkin aika aloittaa taas hieman puhtaammalta pöydältä, ja ostella asioita vain todelliseen tarpeeseen, esimerkiksi jos jonkun kumpparista irtoaa pohja, toisen kolmesti paikatut tuulihousut repeävät taas uudesta kohdasta, tai kun joku tajuaa ettei mulla hänellä ole toukokuussa häämöttävään balettinäytökseen mitään päällepantavaa... Oh well - yritys hyvä, aina on kuitenkin varaa parantaa. :)