SELKÄRANKATREENI

Peilikuvassani on viimeaikoina näkynyt arjen ryöpytyksestä niin nuupahtanut nainen, että käy miltei sääliksi. Enää en voi vedota edes raskauskiloihin tai vauva-arjen haasteellisuuteen, sillä raskauden tuotos kävelee jo. Ajanpuutekaan ei ole kelvollinen selitys itsensä laiminlyönneille, sillä puolisoni kannustaa - suorastaan yllyttää - ottamaan omaa aikaa. Huolehtijan on siis vain lakattava selittelemästä, ja huolehdittava vaihteeksi itsestään.

Syksy tuo varmasti monelle muullekin mukanaan erilaiset elämäntapamuutokset, haasteet ja harrastukset. Usein nämä tsemppikaudet kuitenkin jäävät vain hetkellisiksi, ja paluu vetelään arkeen tapahtuu aivan varkain kunnes taas vuodenvaihteen jälkeen on Kesäksi kuntoon - ryhtiliikkeen aika, yhtä heikoin tuloksin. Päätinkin lähteä liikkeelle pyrkimällä noudattamaan vain muutamia yksinkertaisia ohjeita niin, että niistä tulisi vähitellen pysyvä tapa elää. 

1. Nuku vähintään 7 tuntia

Vauvan yöheräilyjen aikakausi alkaa olla takanapäin tyttären kiskoessa miltei yhdentoista tunnin yöunia yhdellä, korkeintaan kahdella maitotankkauksella. Haasteeksi muodostuikin komentaa itsensä unille ennen puoltayötä, mikä olisi tärkeää että unta ehtii nähdä tarpeeksi - hyvien yöunien voimalla energiataso on päivällä parempi. Peittojen alle vetäytymistä edesauttavat esimerkiksi raikas huoneilma, mieluisat lakanat, kiva kumppani... Kännykän kanssa sänkyyn nyt ei ainakaan pitäisi mennä, sillä elektronisten laitteiden sinivalo kuulemma häiritsee melatoniinin eritystä - lue vaikka täältä. :)

2. Juo 2 litraa vettä

Kuinka se voi olla niin vaikeaa? Samalla kun jossain päin maailmaa kannetaan vesisaaveja päälaella kilometritolkulla, on minun miltei mahdotonta kävellä muutamaa askelta keittiöön ja laskea mukiin juomakelpoista vettä suoraan hanasta - pateettista! Laitan rastin ruutuun jokaisesta juodusta vesimotillisesta että voin iltaisin todeta olenko vieläkään päässyt tavoitteeseeni. (Vesijuttuja tästä)

3. Ainakin 20 minuutin joogatuokio iltaisin

Kapea kodinhoitohuoneemme on nykyisin henkilökohtainen joogastudioni. Led-kynttilät valaisevat iltahämärän tilan, ja pesukoneen ja kuivausrummun keskelle piilotettu joogamatto on helppo rullata lattialle. Vaikeinta on saada itsensä rauhoittumaan lasten nukahdettua, kun tekisi mieli viedä vielä roskat, tiskata kattilat, maksaa pari laskua, feispuukata... Just drop it! 

(Joogatreenejä on youtubessa vaikka kuinka paljon - oma susikkiohjaajani löytyy tästä linkistä.)

4. Hikiliikuntaa joka päivä

En ole ryhmäliikkuja. Enkä juoksija. Salillakaan en viihdy, ja pyöräily on pitkästyttävää. Uimahalli on remontissa ja tenniskelit menivät ennenkuin alkoivatkaan... Toisinsanoen asenteessani on rutkasti parantamisen varaa. Leikkipuistossa käymme kuitenkin miltei päivittäin, ja lasten kanssa rimpuilu on oikeasti hauskaa! Mutsivoiman (instagram: @POWER_MOMS) vinkkien myötä olen alkanut tehdä vatsalihasrutistuksia niin että kuopuksen keinuessa vauvakiikussa minä nostan jalat viereiselle keinulaudalle ja vedän polvet koukkuun vatsan alle - suoraksi - vatsan alle - suoraksi... 15 kertaa, 20 kertaa, kuinka kauan vauva nyt vauhditta viihtyykään. Liukumäessä voi vetää leukoja mikäli on tarpeeksi liukkaat housut; sen kun roikkuu tangossa ja hilaa ruhoaan ylöspäin. Sitten voi olla hippaa, kiipeillä, roikkua telineissä... Tai nostaa mukelo harteille ja tehdä kyykkyjä. Lihaskuntoa voi tehdä myös telkkaria katsellessa, ja usein jumppatuokioihin osallistuu mielellään koko perhe. (Varsinkin vauva, joka sabotoi äidin fitmaam-haaveet istahtamalla selän päälle lankutuksen aikana, tai roikkumalla jaloissa leukoja vetäessä.) Ja onneksi on koira, joka vaatii liikunta-annoksensa joka päivä; reipastahtisten kävelylenkkien aikana ainakin mieli virkistyy.

5. Älä ota lisää ruokaa!

Ruokavalioni on ihan kunnossa, mutta kun ruoka on niin hyvää! On vaatinut hurjasti itsekuria olla ottamatta lisää, ja keskittyä käsillä olevaan annokseen sen ansaitsemalla hartaudella. Tällä metodilla välttyy kuitenkin suht helposti turhilta kaloreilta.

6. Herkkupäivä kerran viikossa

Tätä täytyy vielä miettiä. Onko sittenkin parempi herkutella kohtuudella pitkin viikkoa, kuin ämpätä itsensä ähkyyn kerran viikossa? Pieni kulhollinen riisimaitojätskiä keskiviikkona, pari palaa tummaa suklaata torstaina, lasi punaviinia perjantaina, pitsalle lauantaina? (ja sipsiöverit vaikka sunnuntaina. ;) )

Alkuun pääseminen on usein kaikkein vaikeinta, siksi askartelin kahdeksi viikoksi lappulistoja, joista saan repiä hyvin sujuneet asiat päivittäin. Repimättä jääneet laput muistuttavat sitten armottomasti olemassaolollaan...  

Nähtäväksi jää sutjakoituuko ulkomuoto tai koheneeko mieliala muutosten myötä, jotenkin lohduttavaa silti muistaa että kovin paljon huonommaksi tilanne ei ainakaan voi mennä.

Kuullaan kuukauden kuluttua! :)